Voisimmeko mennä sotaan Puolan kanssa? Se on vanha kilpailu, joka on täynnä vuosien historiaa, ja se juontaa juurensa Rooman valtakunnan aikakauteen ensimmäisellä vuosisadalla. Saksan pitkäaikainen vihollinen Puola on ollut myös muun Euroopan liittolainen ja vastustaja koko historiansa ajan. Tämä herättää kysymyksen: voisimmeko joutua sotaan Puolan kanssa lähitulevaisuudessa?
Vastataksemme tähän kysymykseen meidän on aloitettava katsomalla taaksepäin Puolan ja Euroopan väliseen historiaan. Ennen toista maailmansotaa Puola oli voimakas eurooppalainen valtio. Sillä oli monia liittolaisia eri puolilla Eurooppaa, erityisesti Ausro-Unkarin valtakunnan maiden keskuudessa. Tämän liittouman ansiosta Puola pystyi rakentamaan vahvan armeijan ja kasvamaan valtavaksi voimaksi. Mutta se oli myös kaksiteräinen miekka, sillä liittolaiset pakottivat maan taistelemaan sodissa, joita se ei halunnut käydä, kuten Italian ja Turkin välinen sota 1911.
Puolan suhteet liittolaisiinsa ennen toista maailmansotaa jättivät sen vaarallisesti alttiina Saksalle. Vuonna 1939 natsi-Saksa hyökkäsi Puolaan ja miehitti maan viideksi vuodeksi Molotov-Ribbentrop-sopimuksen ehtojen mukaisesti. Tänä aikana Puolasta tuli Saksan valtakunnan satelliittivaltio, ja monet sen johtajista ja intellektuelleista joko tapettiin tai vangittiin. Puola vapautettiin lopulta Saksan vallasta vasta vuonna 1945.
Siitä lähtien Puola on vakiinnuttanut paikkansa Euroopan suurvaltana. Se on nyt Euroopan unionin ja Naton jäsen, ja se on luvannut tehdä yhteistyötä alueen muiden maiden kanssa demokraattisten instituutioiden vahvistamiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Mutta huolimatta siitä, että Puola on uskollinen liittolainen, sillä on monia haasteita. Se käsittelee parhaillaan kiistoja Venäjän kanssa energiaturvallisuudesta, ja maan talous on edelleen vahvasti riippuvainen Venäjästä energiatarpeissaan. Lisäksi Puolan hallitus kohtaa kotimaista vastustusta äärioikeistosta, joka vastustaa Euroopan unionia ja jota on syytetty EU-vastaisten tunteiden lietsomisesta.
Nämä ongelmat huomioon ottaen näyttää epätodennäköiseltä, että Puola aloittaisi sodan toisen Euroopan maan kanssa lähiaikoina. Lisäksi maa on viime aikoina parantanut suhteita joihinkin naapureihinsa, kuten Saksaan ja Tšekin tasavaltaan. On kuitenkin tärkeää huomata, että jännitteet Puolan ja muiden Euroopan maiden välillä voivat leimahtaa tulevaisuudessa. Puola on tärkeä liittolainen ja tärkeä osa Euroopan unionia, ja on elintärkeää, että Euroopan unioni pysyy valppaana alueen turvallisuutta uhkaavien uhkien varalta.
Poliittiset suhteet
Poliittiset suhteet Puolan ja muiden Euroopan maiden välillä ovat usein olleet kireät. Puolalla on pitkä historia läheistä siteitä Saksaan, mutta myös terve määrä epäluottamusta menneiden konfliktien vuoksi. Tätä suhdetta on vaikeuttanut entisestään se, että mailla on edelleen erilaisia näkemyksiä useista kysymyksistä, mukaan lukien turvallisuus, energia ja kauppa. Puola on myös poliittisesti konservatiivisempi, ja sitä pidetään usein perinteisten arvojen suojana, mikä voi kiristää sen suhdetta muihin Euroopan maihin, erityisesti maihin, joissa on edistyksellisempi suuntaus.
Puolan ja Britannian suhteet ovat viime vuosina olleet kireät Britannian brexit-päätöksen vuoksi, ja Britanniaa on pidetty EU:n päätukijana. Puolan ja Ison-Britannian suhteita on vaikeuttanut myös se, että Puola on ollut yksi äänekkäimmistä Britannian brexit-sopimuksen vastustajista. Puola nähdään myös Yhdysvaltojen liittolaisena ja viime aikoina tärkeänä kumppanina Natossa. Mutta tästä ystävyydestä huolimatta Yhdysvaltojen kannoista on ollut jonkin verran jännitteitä keskeisissä kysymyksissä, kuten kaupassa ja ilmastonmuutoksessa.
Sotilaallinen voima
Puolan armeijaa pidetään yhtenä Euroopan tehokkaimmista. Vuonna 2016 Puolan armeija sijoittui seitsemänneksi Euroopassa ja 21. sijalle maailmassa noin 100 000 sotilaalla. Puola on myös yksi harvoista Nato-maista, joka on lisännyt puolustusmenojaan viime vuosina, ja tällä hetkellä sotilasmenojen tavoite on vähintään 2 % BKT:sta. Puola on myös investoinut voimakkaasti asevoimiensa nykyaikaistamiseen, panssarivaunujensa, hävittäjiensä ja sukellusveneensä modernisointiin.
Puolan armeija on myös yksi alueen edistyneimmistä. Puola on hyvin varustettu nykyaikaisilla aseilla, ja sillä on yksi maailman kehittyneimmistä ilmapuolustusjärjestelmistä. Lisäksi Puolan armeijalla on pitkä kokemus kapinallisten taistelusta, sillä se on aiemmin ollut mukana Naton sotilasoperaatioissa Afganistanissa ja Irakissa sekä lukuisissa rauhanturvaoperaatioissa.
Vahvan sotilaallisen kyvykkyytensä ja konfliktinratkaisukokemuksensa ansiosta on epätodennäköistä, että Puola aloittaisi sodan. Sen sijaan on todennäköisempää, että maa jatkaa sotilaallisen voimansa käyttöä rauhan ja turvallisuuden takaamiseksi alueella.
Euroopan unionin rooli
Euroopan unionilla on tärkeä rooli Puolan ja toisen eurooppalaisen valtion välisen sodan estämisessä. EU on asettanut talouspakotteita Venäjälle Krimin liittämisen vuoksi, ja se on myös asettanut taloudellisia pakotteita Turkille sen aggressiosta itäisellä Välimeren alueella. EU on myös tukenut Puolan turvallisuustarpeita ja tarjonnut sekä sotilaallista että taloudellista apua.
EU on myös aktiivisesti pyrkinyt parantamaan Puolan ja alueen muiden maiden, kuten Saksan, välisiä suhteita. EU helpotti äskettäistä sovintoa maiden välillä ja on tarjonnut kipeästi kaivattua apua taloudellisen avun ja poliittisen tuen muodossa. EU on myös merkittävä sijoittaja Puolassa noin 11 miljardin euron vuosittaisella investoinnilla.
EU on työskennellyt varmistaakseen alueen turvallisuuden säilymisen ja pyrkinyt aktiivisesti parantamaan Euroopan maiden välisiä suhteita. EU osallistuu myös sovitteluun ja konfliktien ratkaisuun, ja se on työskennellyt yhtenäisemmän ja rauhanomaisemman Euroopan luomiseksi. On epätodennäköistä, että EU sallisi sodan Puolan ja toisen maan välillä.
Johtopäätös
Kaiken kaikkiaan on epätodennäköistä, että Puolan ja toisen Euroopan maan välinen sota syttyy pian. Puola on Euroopan unionin keskeinen liittolainen, ja se on pyrkinyt vahvistamaan suhteitaan alueen muihin maihin. Lisäksi Puola on sotilaallisesti hyvin varusteltu ja sillä on pitkät diplomaattisuhteet naapureihinsa. Euroopan unionin rooli turvallisuuden ylläpitäjänä ja alueen rauhan edistäjänä on tärkeä myös sodan estämisessä.
Taloudelliset tekijät
Myöskään Puolan ja toisen Euroopan maan välisen sodan mahdollisen taloudellisia tekijöitä ei voida jättää huomiotta. Puolan talous on erittäin riippuvainen ulkomaisista investoinneista elintasonsa ja vakautensa suhteen. Tämä riippuvuus ulkomaisista investoinneista voi tehdä maasta alttiimman taloudelliselle sodankäynnille. Lisäksi maan talous perustuu suurelta osin perinteisiin teollisuudenaloihin, kuten hiili- ja terästeollisuuteen, ja se on erittäin herkkä näiden alojen häiriöille.
Puolan vienti muihin Euroopan maihin on kaupan osalta noin 30 % sen kokonaisviennistä. Tämä asettaa sen haavoittuvassa asemassa, koska kaikki kaupan häiriöt voivat johtaa taloudellisiin vaikeuksiin. Esimerkiksi Puolan vienti Saksaan on noin 13 prosenttia sen kokonaisviennistä, mikä tarkoittaa, että Saksalla olisi valta häiritä Puolan taloutta suhteettomasti, jos maiden väliset suhteet huonontuvat.
Lisäksi Puolan taloudelliset siteet EU:hun ja Yhdysvaltoihin ovat ratkaisevan tärkeitä. Mahdollisilla häiriöillä näissä suhteissa voi olla vakavia taloudellisia seurauksia, koska molemmat maat ovat suuria investointilähteitä Puolan taloudelle. Esimerkiksi Yhdysvallat on Puolan suurin ulkomainen sijoittaja ja tarjoaa suoria sijoituksia lähes 11 miljardilla dollarilla.
Poliittinen vaikutus
Myös Puolan ja toisen Euroopan maan välisen konfliktin poliittiset vaikutukset olisivat merkittäviä. Jos sota tapahtuisi, se todennäköisesti horjuttaisi koko aluetta ja voisi vetää mukaan muita voimia, jotka eivät todennäköisesti ottaisi puolta. Tämä voi johtaa jännitteiden kärjistymiseen, joka voi sitten karkaa käsistä.
Sodan vaikutukset tuntuisivat myös paljon asianosaisten maiden ulkopuolella. Sillä olisi merkittävä vaikutus muihin Euroopan maihin sekä muuhun maailmaan. Jos sota syttyy, sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia maailmantalouteen sekä turvallisuuteen ja kansainväliseen voimatasapainoon.
Lopuksi, sota Puolan ja toisen Euroopan maan välillä voi myös rasittaa EU:ta itseään. Vaikka EU on yhteisiä etuja jakavien maiden vapaaehtoinen liitto, konflikti voi aiheuttaa jännitteitä blokissa, mikä johtaa poliittisiin ja taloudellisiin jakautumiseen.
Kansainväliset ponnistelut
Kansainvälisellä yhteisöllä on oma roolinsa sen varmistamisessa, ettei Puolan ja toisen Euroopan maan välillä tapahdu sotaa. YK on jo ollut mukana diplomaattisissa ponnisteluissa Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin ratkaisemiseksi, ja se voi olla tärkeä välittäjä kaikissa tulevissa konflikteissa. Lisäksi Yhdysvallat ja muut maat voisivat auttaa tarjoamalla molemmille maille taloudellista ja poliittista apua sekä rohkaisemalla diplomaattista vuoropuhelua.
Myös kansainväliset organisaatiot, kuten EU, Nato ja ETYJ, voisivat osallistua diplomaattisiin pyrkimyksiin sodan välttämiseksi. Esimerkiksi sekä Nato että ETYJ ovat olleet mukana Venäjän ja Ukrainan välisessä vuoropuhelussa, ja ne voivat tarjota hyödyllisiä välityspalveluita tulevissa konflikteissa. Lisäksi EU voisi tarjota taloudellista apua sekä Puolalle että sen naapureille edistääkseen yhteistyötä ja vakautta alueella.
Kaiken kaikkiaan kansainvälisellä yhteisöllä on tärkeä rooli sen varmistamisessa, ettei Puolan ja toisen Euroopan maan välillä tapahdu sotaa. Kansainvälisten järjestöjen sekä yksittäisten maiden tulisi olla mukana diplomaattisissa toimissa rauhan ja vakauden edistämiseksi alueella.
